Tietoa meistä

Seura on järjestänyt vuosien varrella runsaasti erilaisia Etelä-Afrikkaan liittyviä seminaareja useasti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Ohjelmassa on ollut myös kulttuurialan tapahtumia, konsertteja ja muuta toimintaa myös eteläafrikkalaisten taiteilijoiden kanssa.

Tärkein ja laajin yhteistyöprojekti SEAS:n ja pääasiassa eteläafrikkalaisten kirkon järjestöjen kanssa on ollut mikroyrittäjä projekti, jonka aikana koulutettiin yli 5 000 eteläafrikkalaista pienyrittäjyyteen. Koulutettavat olivat pääasiassa naisia. Suomen ulkoministeriö tuki projektia mittavalla summalla.

Viimeisimmät tapahtumat Suomessa ovat - ennen coronaa - olleet maan yhteiskunnallista tilannetta koskeva seminaari ja eteläisen Afrikan kouluongelmia koskeva seminaari yhdessä suomalaisten opettajien ja alan järjestöjen kanssa. Tässä seminaarissa esiteltiin myös Raaseporin ja Grahamstownin kuntien, erityisesti koulujen välistä yhteistyötä. 
Seminaari toiminta ja erityisesti kouluyhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa. Suunnittelun alla on nyt uusi kehitysprojekti, mikä liittyy nimenomaan Etelä Afrikan koulumaailmaan. 
Seura järjestää matkoja Etelä-Afrikkaan yhteistyössä ammattimaisten matkanjärjestäjien kanssa. Alustavassa suunnittelussa on matka v. 2024.

SEAS osallistuu vuosittain mm. Matkamessuihin, Maailma kylässä-tapahtumaan sekä yhdessä Etelä-Afrikan suurlähetystön kanssa järjestettäviin tilaisuuksiin. Suomeen akkreditoitu lähetystö toimii nykyään Tukholmassa.

Hallitus:
Puheenjohtaja Börje Mattsson: borje.mattsson(at)pp.inet.fi
Varapuheenjohtaja Jukka Hautaviita: hautaviita(at)netti.fi
Sihteeri Lilli Rannikko: lillirannikko(at)hotmail.com




Yhdistyksen historia

Suomi-Etelä-Afrikka Seura perustettiin vuonna 1990, eli samana vuonna – ja hyvin nopeasti sen jälkeen kun Nelson Mandela vapautettiin vankilasta, mutta maan demokratia oli vielä edessä. Seuran tavoitteena oli maassamme koota tukea näkyvissä olevalle kehitykselle, ja, kun se aika koitti, muodostaa ystävyysseuran maalle ja kansalle sen tiellä demokratian toteuttamisessa, varmistamisessa, ja syventämisessä. 
Seuran perustajia olivat Etelä-Afrikka -aktivistit Börje Mattsson, Mikko Lohikoski ja Juha Rekola. Taustan seuralle muodosti monivuotinen ja jatkuvasti laajentunut solidaarisuustoiminta Suomessa Etelä-Afrikan kansan taistelulle apartheidia vastaan. 
Tärkeä askel oli tässä erityisesti myös “Eristetään Etelä-Afrikka -kampanja”, joka oli aloitettu Rauhankasvatus-instituutin vetäjän Helena Kekkosen aloitteesta. 
Kampanjan tavoitteena oli osana maailmanlaajuisen liikkeen kanssa saada aikaan saarto, jossa kaikenlainen kanssakäyminen Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon kanssa lopetetaan. Saarto koski kauppaa, kulttuuria ja urheilua. Suomi olikin ensimmäisiä maita maailmassa jossa ammattiyhdistysliikkeen toimesta ja tässä AKT:n johtamana, saatiin kauppasaarto toteutettua. 
Kansainvälisellä solidaarisuus- ja boikotti toiminnalla oli merkittävä vaikutus järjestelmällisen rotuerottelun, apartheidin päättymisessä. Suomen solidaarisuustoiminta oli vetänyt puoleensa runsaasti apartheidia vastustavia ihmisiä, jotka aktiivisesti tekivät yhteistyötä maan vapautusliikkeen ANC:n kanssa. 
Tavoitteena tässä kaikessa toiminnassa oli rotusorron lopettaminen, tasa-arvo kaikkien eteläafrikkalaisten kesken ja vapaat vaalit. Nämä tavoitteet olivat keskeisiä myös toimintansa aloittavalla Suomi-Etelä-Afrikka-Seuralla, josta sitten suunnitelmien mukaisesti kehittyi ystävyysseura Etelä-Afrikalle. 
SEAS:n puheenjohtajina ovat toimineet monet nimekkäät ja aktiiviset henkilöt. Ensimmäinen puheenjohtaja oli kirkon ulkomaanavun Risto Lehtonen. Häntä seurasivat kansanedustajat Kimmo Kiljunen, Pertti Paasio, Liisa Jaakonsaari ja Arja Alho. Viimeisimmät puheenjohtajat ovat olleet apulaisprofessori Suvianna Hakalehto ja valtiotieteen tohtori Pekka Peltola. 
Seuran nykyinen puheenjohtaja on Börje Mattsson